Pääkaupunkiseudun Virolahtelaisten vuosikokous pidettiin 30.3.2014 Päivälehti Museossa. Ennen kokouksen alkua tutustuimme oppaan johdolla museon perusnäyttelyyn.
Päivälehti oli vuosina 1889 – 1904 Helsingissä ilmestynyt sanomalehti. Se oli Nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattaja ja sen ohjelma oli voimakkaan liberaali ja suomalaisuusmielinen. Päivälehden jouduttua sensuurin lakkauttamaksi 1904 sen toimituskunta perusti Helsingin Sanomat.
Päivälehden perustamisen taustalla oli Suomalaisen puolueen hajoaminen 1880-luvulla nuorsuomalaisiin ja vanhasuomalaisiin. Puolueen nuoret kannattajat nousivat vanhaa puoluejohtoa vastaan vaatien vapaamielisempää ohjelmaa sekä radikaalimpaa kielipolitiikkaa. Nuorsuomalaiset perustivat oman lehden kilpailemaan Uuden Suomettaren kanssa. Lehtihanketta lähti toteuttamaan kolme nuorta miestä: Eero Erkko, Juhani Aho ja Arvid Järnefelt. Uuden lehden nimeksi annettiin Päivälehti. Päätoimittajaksi ryhtyi Eero Erkko ja ensimmäinen numero ilmestyi 16. marraskuuta 1889.
Päivälehdestä tuli nuorsuomalaisten tärkein lehti, jonka ympärille nuoret suomalaisuusmieliset poliitikot ja taiteilijat ryhmittyivät. Tuleva presidentti K. J. Ståhlberg kirjoitti lehteen valtiollisista kysymyksistä. Nuori säveltäjä Oskar Merikanto toimi lehden musiikkikriitikkona. Eino Leino liittyi toimitukseen 1899 kulttuurikriitikoksi ja pakinoitsijaksi. Toimituksen vakituisia vieraita olivat muun muassa päätoimittaja Eero Erkon runoilijaveli J. H. Erkko, säveltäjä Armas Järnefelt ja taidemaalari Eero Järnefelt, kirjailija Minna Canth, taidemaalari Pekka Halonen ja säveltäjä Jean Sibelius.
Museon toimituksellisen osaston jälkeen siirryimme alakerran kirjapainoon pitämään vuosikokoustamme. Kokous sujui leppoisasti sääntöjen määräämällä tahdilla. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Pennanen. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Esa Harju, Kaija Kahala, Riitta Kuusiholma, Jaakko Liukkonen, Lassa Mäkinen, Eero Seppä ja Terttu Terho.
Yhdistyksen vuosikokous kutsui uusiksi kunniajäsenikseen Marja-Liisa Metiäisen ja Hannu Tulkin. Paikalla ollut Hannu Tulkki kertoi seuraavansa tarkalla silmällä synnyinkuntansa Virolahden asioita. Hän on huolissaan mm. Virojoella kunnantalon kellarissa sijaitsevan kotiseutuarkiston tilasta ja tulevaisuudesta. Siellä on korvaamatonta historiallista materiaalia vanhojen vesijohto- ja viemäriputkistojen alapuolella. Arkisto pitäisi siirtää turvallisempaan ja tilavampaan paikkaan. Hannu Tulkki toivoo sekä kunnan että muiden yhdistysten kiinnittävän huomiota tähän asiaan.
Kirjoittanut: Jaakko Liukkonen